Sorsunnersuup kingulliup kingorna Kalaallit Nunaat politikkip tungaatigut siornatigornit ammanerusumik ingerlatsiviulerpoq. Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit nutarterneqarnissaat amerlasuut kissaatigaat, ilaallu isumaqarput Danmarkimut qaninnerusumik attaveqarnikkut tamanna pisinnaasoq.
Tamannalumi piviusunngorpoq Kalaallit Nunaat 1953-imi nunasiaajunnaarluni Danmarkimi amtinngormat. Ukiuni tulliuttuni Kalaallit Nunaanni sanaaartornersuaqarpoq, asimioqarfiit mikinerusut inui inunaqarfinnut anginerusunt imaluunniit illoqarfinnut nussortinneqarlutik, tamakkunani inissianik nutaaliaanerusunik, peqqinnissakkut sullissinermik atuartitaanermillu pitsaanerusumik neqeroorutissaqarmat, aalisakkerivitsigullu siuarsaanerup nassatarisaanik inuuniarnikkut atugassat pitsaanerummata. Auarfimmissaaq qallunaatut ilinniarneq siuarsarneqarpoq, taamaalillutik kalaallit inuusuttut Danmarkimut ilinniariarsinnaalerniassammata. Iliuutsit tamakku nassatarisaannik kalaallit oqaasii kulturiallu tunulliunneqaleriartorput, piffissarlu tamanna qallunaangorsaaffimmik taaneqartarpoq.
Naalagaaffiup sinnerani innutaasutut allatulli kalaallit periarfissarissaarnerulernissaat anguniarlugu Kalaallit Nunaata ilarujussuani illoqarfinnik siuarsaasoqaleruttortoq 1964-imi inatsisiliortoqarpoq atorfinitsitsinermi sumi inunngorsimaneq naapertorlugu akissaasersuinermut tunngaviusussamik. Taassuma kingunerisaanik atorfillit Danmarkimi inunngorsimasut Kalaallit Nunaanni inunngorsimasunit anginerusumik akissarsiaqassapput, atorfeqarnerminnilu pitsaanerusunik atugassaqartitaallutik. Taamaalillutik qallunaat amerlanerpaat kalaallinit akissarsiaqarnerulerput, naak suliatik assigiikkaluartut. Sumi inunngorsimaneq naapertorlugu akissaasersuinerup ersersippaa kalaallit qallunaanut naligiissitaalersimanngitsut, naak nutarterisoqaraluartoq. Akerlianik kalaallit oqaasii kulturillu ilaa annaajartorneqalerput, tamannalu amerliartortunit paasineqaleriartortillugu kalaallit nammineernerulernissaannik kiisalu oqaatsit kulturillu nukittorsarneqarnissaannik kissaatit erseqqissiartorput. Kalaallit amerlasuut kissaatigaat kalaalinngorsaasoqassasoq, qallunaanngorsaasoqarani. Tamanna qallunaat naalakkersuisuinut pisortatigoortumik saqqummiunneqarpoq 1972-imi, 1979-imilu namminersornerulluni oqartussaaneq eqqunneqarpoq, aatsaalli 1991-imi sumi inunngorsimaneq naapertorlugu akissaasersuineq taamaatinneqarpoq.
Namminersornerulernissamik eqqarsaatit kalaallit inuusuttut akornanni sammineqaleraluttuinnarfianni nipilersoqatigiit Sume saqqummersitsipput nuussuarmik, atserlugu “Sumut”. Ukioq 1973-imi tamanna pivoq, saqqummersitsinermilu suleqatigineqarpoq nuusiorfik Demos, Vietnamimi sorunnermut akerliusut suliniaqatigiiffiisa 1968-imi pilersissimasaat, socialismimik tunngaveqartoq, nunallu allat allanut sunniiniarnerannut, imperialismimut, akerliuniarfiusoq. Tassalu Sumep immiussiffia politikkersornermik tunngaveqarpoq, nunat killiit nunarsuup sinnerani nunanik allanik aqutsiniarneranut akerliusoq. Demosip Sumep nipilersugaanik saqqummersitserusunnerminut pissutigerpiarpaa Danmarkip Kalaallit Nunaannik nunasiaateqarniarneranut taamaalilluni illuatungiliussinnaagami, kiisalu kalaallit oqaasii atorneqarmata. Saqqummersitsisarfiup taama politikkeqarnerata nipilersoqatigiit oqariartuutaat sakkortusartarsimagunarpaat.
Sumekkunni taallat erinarsorneqartut kalaallisuujupput, amerlanertigullu kalaallit kulturiannut tunngasut toqqammaviliullugit kalaallit nammineernerulernissaannik kulturikkullu eqeernissaanik oqariartuutaallutik. Taallat oqaasertaat piffissami tamatumanerpiaq qallunaanngorsaanerup kalaaliussusermik kalaallillu kulturiminnik pingaartitsinerisa navianartorsiortitsineqarneranut tunngapput.Tamanna eqqaamassallugu pingaaruteqarpoq, tassami oqariartuutit ilanni sakkortuumik ersersinniarneqartarput, soorlu nuussuarmi “Sumut”-mi saqqarineqarpoq Aalup Kangermiup 1860-imi qisummik kigartugaa, tassani takutinneqarluni Qasapip qallunaatsiaq toqoqqammerlugu taleeraa. Qallunaatsiaat vikingit ilagaat ukioq 1000-imi Islandimiit Kalaallit Nunaannut nunalittut, ukiullu 500 miss. tamaaneeriarlutik tammartut. Nuussuup saqqaa taamaattumik ima paasineqarsinnaavoq qallunaat Kalaallit Nunaanni oqartussaassuseqarnerannik sakkulersorluni akerlilersuinissaamut kaammattuutitut. Naak ilaanni aporaannerit pikkunartarluartut oqallinnernilu oqaatsit ilaanni sakkortusaraluartut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni sakkulersuunnissamik eqqarsartoqanngisaannarpoq, nuussuullu saqqaa tassaaginnarunarpoq qallunaanut oqqassaarineq qunusaarerpalaartoq.
Qasapip qallunaatsiaat høvdingiat Uunngortoq toqukkaa (Aalup Kangermiup 1860-imi qisummut kigartugaa)
Sumekkut nipilersugaat kalaallit poppinik nipilersugaannut sunniuteqartorujussuupput. Nuussuaq saqqummersitaat siulleq Kalaallit Nunaanni rockimik nipilersorluni kalaallisullu erinarsorluni saqqummersinneqartut siullerpaartaraat, nipilersortartullu Kalaallit Nunaanni nuannarineqarnerujussuarmikkut kalaallit oqaasii atulerseqqikkamikkillusooq oqaatsitut tamatigoortutut namminiussuseqartutullu. Sumep nuusiaanit siullermit 90-ikkut qiteqqunnerisa tungaannut nipilersukkanik saqqummersinneqartut tamarluinnangajammik kalaallisut taallaqarput, poppimillumi nipilersoriaaseq, qanga maannalu, kalaallit oqaasiinik nukittorsaaffittut ineriartortitsivittullu pingaaruteqarluinnartuuvoq. Taama ineriartorneq Sumep saqqummersitaata siulliup aallarnerpaa, saqqummersitarmi taanna aqqutissiuisuuvoq, nunani tamalaani poppimik nipilersoriaatsimik kalaalinngorsaanermigut.
Sumemi nipilersortartut nipilersoriaasertik aqqutigalugu kalaallisut ‘sumiiffimmik’ pilersitsipput, kalaallisut erinarsortarnermikkut taalliamikkullu kalaallinut tunngasutigut nipilersoriaaseq Kalaallit Nunaannut attavileramikku. Taallat ilaanni oqaatsit isumaqarluanngitsut “Aajai ja aai aajaa aa” saqqummersitami siullermili “Sumut”-mi tusarsaapput. Taama utertarlugit taasisarnerit qilaatersornermi tivanermilu atorneqartorujussuupput.
Qilaatersornermit nipit Sumekkut siullersaallutik rockimik nipilersornermut akuliuppaat, tamannalu 1976-imi saqqummersitami, nipilersoqatigiit saqqummersitaasa pingajuanni, tusaaneqarsinnaavoq. “Kalaaliuvunga” inngerpalaamik aallartippoq, tassani qilaatersorluni, maanna toqoreersoq, Egon Sikivat, inngerpalaarlu nipilersortut tunuatungaanni tusarsaajuarpoq. Naajartornerani Egon Sikivap inngernera aallarteqqippoq, kisimiilluni, Sumikkunnilli erinaannarmik ingiorneqarluni.
Ullumikkumut Kalaallit Nunaanni nipilersukkanik saqqummersitani amerlasoorpassuarni assigiinngitsitsorpassuarnilu qilaat atorneqartarpoq, taallallu amerlasuut “Aajai ja aai …”-tornertaqartarput. Tamakku poppimik nipilersornermut akuliunneqartarnerisigut nipilersoriaatsit nunarsuarmi atugaasut assigiinngitsut, soorlu rock, pop rappilu inngernermut atassuteqartalerput. Taama kalaalerpaluttunik akoorisarneq aqqutigalugu nipilersoriaatsini kalaaliussuseq ersersinneqartarpoq. Sume tassaapput siullersaallutik taama periaaseqartut.
Sumip saqqummersitaasa pingajuat, nipilersukkamik “Kalaaliuvunga”-mik ilalik, nuusiorfiup ULO-p saqqummersitaasa siullersaraat. Sumep erinarsortuata aappaa, Malik Høegh tumerparpaartuallu Hjalmar Dahl aallarniisuupput, aaqqissuisoq (produceri)Karsten Sommer, nuutinik siullernik marlunnik aaqqissuisuusoq, peqatigalugu. ULO tassaavoq nuusiorfik kalaallinit ingerlanneqartoq siullerpaaq, nipilersukanillu saqqummersitsisarnerni sallersaavoq ukiut 2000-ikkut aallartinnerata tungaanut.
1980-imi, nuusiorfiup aallartinneraniit ukiut marlussuit qaangiummata, nipilersoqatigiit erinarsortuata aappaa, Per Berthelsen, nuusiorfimmik Nuummi pilersitsivoq atilimmik Qilaat-music. Ukiuni tulliuttuni Qilaat-musicip saqqummersitai Kalaallit Nunaanni ilisimaneqarnernut ilaapput, soorlu Per Berthelsenip qatanngutini Birthe, meeraallunili erinarsoqatigisarsimasani, aapparalugu immiussaat. Birthe Olsenip suli inuusuttuullluni 1987-imi toqunera pissutaalluni Per Berthelsenip Qilaat-music Eigil Petersenimut, nuannarineqaqisumi G-60-imi erinarsortumut, tunivaa. Eigil Petersenip immiussisarfiup aqqa allanngortippaa Sermit Recordsimut. Kingorna piginneqatigiiffinngorpoq ateqarluni Ice Music, Eigil Petersen Alex Andersenilu piginnittoralugit. 2009-mi Alex Andersen kisimi piginnittuulerpoq, Ice Musicilu 2012-imi matuneqarpoq.
Sumekkunni nipilersortartut popmusikkimik kalaalinngorsaanermi pingaaruteqaannaratik Kalaallit Nunaanni nipilersukkanik saqqummersitsisarfeqalerneranut pingaaruteqarput. Taama saqqummersitsisarfeqalerneratigut kalaallisut nipilersukkanik immiussineq saqqummersitsinerlu ajornarunnaarput.
Sumep nuusiaasa aappaaneersoq “Inuit Nunaat” 1974-imeersoq tusarnaaruk:
Sume pillugu atuagassat:
Berthelsen, Per (2010): ”Sume – en grønlandsk rocklegende”
Langgård, Karen (2004):”Litteratur er folkets øjne, ører og mund”
Lynge, Birgit (1981): ”Rytmisk musik i Grønland”