Ajoqersuiartitaq Norgemiu Hans Egede 1721-mi Kalaallit Nunaannut tikikkami, Danmark-Norgep kunngianit Frederik Sisamaannit tapersersorneqarluni inuit tikitani kristumiunngortinniassallugit, naaggaartut tussiutaat tikiuppai. Kunngittaaq 1733-mi aallartippai qatanngutigiinniat Herrnhuttit Hans Egedep ajoqersuinerani ikiortaatikkiartorlugit.
Qatanngutigiinniat Tysklandimi illoqarfeeqqami Herrnhutimi ajoqersuiveqarput, 1400-kkunniilli ullumikkut Tjekkiatut nalunngisatsinni tunngavilerneqarsimallutik.
Qatanngutigiinniat Hans Egedemut tapertassatut aallartinneqaraluarlutik tassunga ilaqutaanullu unammillertutut pissuseqarput. Hans Egedep ajoqersueriaasiannit allaanerussutigaat misigissusilersortorujussuullutik ajoqersuisaramik, ajoqersuinerminnilu nipilersorneq atortorisorujussuuaat. Qatanngutigiinniat 1900 tikillugu Kalaallit Nunaanniipput, taamani uppertaat ikilisimasorujussuummata, ileqqulersuutaalli kalaallit kulturianni suli amiakkoqarput.
Kalaallit erinarsoqatigiittarnerat tussiartarnerallu danskit-norskit tyskillu ajoqersuinerannik sorlaqarput, taamaattorli erinarsoriaatsimi immikkuualuttoqarpoq Europamiut periaasianni takussaanngitsunik soorlu aamma inngernermi utertarneqartartoq ‘aajjaa’ erinarsuutit ilaanni tusaaneqarsinnaasoq.
Tussiutit kalaallit atortagaasa ilarpaalui Europamiut tussiutaannit nutsigaapput, 1800-kkulli qiteqqunneranniit kalaallit nammineq tussiusiortalerput, soorlu tussiusiortup Rasmus Berthelsenip tussiusiai erinarsuusialu naqitikkani “Erinarsuutit”, 1908-mi saqqummersuni, arlalinnik ilanngussisimalluni.
Erinarsoqatigiinneq tussiaqattaarnerlu Kalaallit Nunaata kulturiani pingaaruteqalersimapput. Illoqarfiit amerlanerit ullumikkut erinarsoqatigeeqarput, ilaatigut arlalinnik, assigiinngitsutigut pisoqartillugu tusarnaartitsisartunik. Atortagaat ilaatigut Europamiut tussiusiaraat kalaallisut taallallit erinarsuutillu nunagisamut tunngasut kalaallinit erinniorneqarsimasut. Kalaallit tussiariaasiat erinarsoriaasiallu ilisarnartumik tulleeriilluni erinarsoriaasiuvoq; kigaatsumik, nangaarpalunnani appinneqartarluni sisoortumillusooq nipeqarluni.
Erinarsoqatigiit Aavaat Rasmus Berthelsenip tussiusiaa juullisiut nuannarineqaqisoq “Guuterput” erinarsoraat tusarnaaruk:
Kalaallit erinarsoqatigiivi tussiartarnerallu pillugit atuakkiat:
Johansen, Brian A. (1991): ”Musikken i Grønland – Hvorfra, hvorhen”
Johansen, Brian A. (2006): ”Træk af den grønlandske musikforskning”
Larsen, Camilla Darling (1997): ”Grønlandske stemmer”
Lynge, Birgit (1981): ”Rytmisk musik i Grønland”