Nunasiaalerneq sioqqullugu Europamiullu tikittalinngikkallarmata inuiaqatigiinni Inunni, issittumi nunanik inuliisuni, qilaat kisimi nipiliuutaavoq. Niperujoorneq atugaaqaaq, ilaanni qilaat ingiortigineqartarluni. Qilaatit ukiunik 4000-imik pisoqaassusillit Kalaallit Nunaanni nassaarineqartarput, ilimagineqarporlu Inuit Siberiamiit kangimut Alaskakkut, Canadakkut naggataagullu Kalaallit Nunaannut ingerlaarnerminni nassatarisimassagaat. Nassaalli pisoqaanerpaat Kalaallit Nunaanni nassaarineqarput.
Kalaallit qilaataat isikkumikkut assigiinngisitaarput, apeqqutaalluni sumi nasaarineqarnersut, atorneqartarnerallu sumiiffimmiit sumiiffimmut assigiinngisitaarput. Qilaat qisummik saanermilluunniit qarluaqarpoq, naatsunnguamik ipoqarluni. Iseqarpoq puisip nannulluunniit amianik aqajaruanilluunniit. Nipiliuutinut qilaatitut ittunut allanut naleqqiulluni allaanerusumik nipeqartarpoq, isia attornagu qilaatip qarluaa katuarneqartarmat. Nipi pilersinneqartoq taamaalilluni isianut akisuatinneqartarpoq.
Tivanermi qilaatip nipiliortinnera, timip aalatinnera inngernerlu ataatsikkoortinneqarajupput, ilaannilu takutitsinermi isikkoq allanngortinneqarsinnaasarpoq. Soorlu angut arnatut atukkersorsimasinnaavoq, tivasorluunniit qisuminermik qanerminut sannersillugu oqummiussisinnaavoq ulussani tasitsillugit, taamalu nipini allanngortillugu.
Kalaallit Nunaat nunasiaalinngikkallarmat qilaat assigiinngitsorpassuarnut atorneqartarpoq, aliikkusersuutitut aammali angakkut atortuatut pingaaruteqarluni. Qilaat aamma aaqqiagiikkunnaarnermi atorneqartarpoq, soorlu inuit marluk iverlutik isorinnissutitik ivernermikkut anissinnaasaramikkik. Ilaanni taama ivernermi timi ilanngunneqartarpoq allaat annersittaannertaqartarluni, soorlu niaquminnik tulortaallutik imaluunniit paajusallutik. Taama ivernermi pingaarnerutinneqartarpoq inuit aaqqiagiinngitsut akornanni silaannaap ‘salinneqarnissaa’, taamaaliortoqartarporlu aalajangersakkanik malittarisassaqarluni. Ivikkamik toqutsineq akuerisaanngilaq, iveqatiserineqaraannilu itigartitsisoqarsinnaanngilaq, tamanna ileqqutoqqanut upperisamullu naapertuutinngimmat.
Ivernermi ivigaq isiginnaartut saanni illaruaatissanngortinniarneqartarpoq, illugiillutilli ilaquttaminnik ikinngutiminnilu illersorteqarluartaramik kina ajugaanersoq ilaanni nalunartarpoq. Ivernermi tamat isikuanni kiinaannguusaartinneqartoq ilaanni nunaqarfimmut allamut nuuttarpoq, amerlanertigulli iveriit akornanni silaannaap salinneqarnissaa pingaartinneqanerusarpoq, taamaalillutik aaqqiagiillutik nunaqqatigiiginnarsinnaaniassamata. Arlalinnillumi assersuutissaqarpoq iveriinnik imminnut qaninnerulersunik. Iverneq tassa aaqqiagiinngissutinik qaangiiniutitut atorneqartarpoq. Amerlanertigut aaqqiagiinngissutinut ilungersunannginnerusunut atorneqartarpoq, soorlu aappaata nulia aappaata ilagisimappagu, sumiiffiilli ilaanni toqutsinissaraluamut akiniaanermullu taarsiunneqartarpoq. Iverneq ussaffigineqartaqaaq, ilaannilu aliikkusersuutaannartut atorneqartarluni.
Ajoqersuiartortitat siulliit kalaallit kristumiussutsimut saatsinniarlugit 1721-mi Kalaallit Nunaannut tikimmata tivaneq qilaatersornerlu sunaluunniit inerteqqutigitinniarneqartarpoq upperisapalaanik ingerlatsinerunerarlugu. Tamatuma kinguneranik qilaatersorneq annikillivoq, ileqqutoqarlu tammangajalluinnarpoq kanngunartutut kinguarsimanermullu takussutissatut amerlasuunit isigineqalermat.
Anda Kûitse takornarianik aliikkusersuilluni Kulusummi tivasoq isiginnaaruk:
Qilaatersorneq tivanerlu pillugit atuakkiat uku atuarneqarsinnaapput:
Grønnow, Bjarne (2012): ”De ældste trommer fundet på Grønland”
Hauser, Michael (1992): ”Traditional Greenlandic Music”
Hauser, Michael og H.C. Petersen (2006): ”Kalaallit inngerutinik atuinerat, Trommesangtraditionen i Grønland, The drum song tradition in Greenland”
Larsen, Camilla Darling (1997): ”Grønlandske stemmer”
Larsen, Finn Breinholt (1982): ”Regler og konfliktbearbejdningsmetoder hos de grønlandske eskimoer i den førkoloniale periode”